IRWIN-tutkimushanke - Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä

View Original

Kamppailun informaatiovaikuttamista vastaan pitää lähteä yhteiskunnasta

29.11.2022
Milla Lonka ja Silvia Sommarberg

Viimeisen vuoden aikana Suomen valtionhallinnon eri toimielimet, sekä kansainväliset toimijat kuten EU, ovat julkaisseet lukuisia tutkimuksia, raportteja ja selvityksiä siitä, miten infromaatioympäristössä kasvavissa määrin tapahtuviin vaikuttamistyrityksiin sekä disinformaation tuotantoon tulisi vastata. Julkishallinnon tuottamat raportit antavat osviittaa siitä, että informaatiovaikuttaminen nähdään ilmiönä, jolla on kansallisen turvallisuuden näkökulmasta laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tämän takia disinformaatioon kohdistuvat vastatoimet eivät keskity enää vain informaatioympäristön suojelemiseen vihamieliseltä vaikuttamiselta, vaan informaatiovaikuttamisen torjunta nähdään kokonaisvaltaisena kamppailuna, jonka pitää lähteä yhteiskunnasta. Valtion viranomaisilla on kuitenkin keskeinen rooli siinä, miten disinformaation vastatoimia yhteiskunnassa rakennetaan. Maanpuolustuskorkeakoululla tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ympäristössä –hankkeessa sitä, miten viranomaiset ennakoivat ja reagoivat disinformaation tuottajien toimintaan.

Valtioneuvoston kanslian selvityksessä ”Verkkoviha: Vihapuheen tuottajien ja levittäjien verkostot, toimintamuodot ja motiivit” (2022) disinformaation leviämisen vastaisessa kamppailussa nostetaan keskiöön kansalaisten kouluttaminen, sillä koulutus ja erityisesti laajamittainen medialukutaidon kasvattaminen on tehokas työväline disinformaation leviämisen heikentämiseksi. Disinformaatiolla on vähemmän tarttumapintaa ihmisiin, jotka osaavat tulkita tietoa ja suodattaa sen lähteitä. Parempaa medialukutaitoa tarvitsevat myös vanhemmat sukupolvet, jotka eivät ole enää koulutusjärjestelmän piirissä, mikä luo haasteen heidän tietopohjansa kohottamiselle. Selvityksen mukaan disinformaation vastaisessa työssä tarvitaan myös laajaa demokratia- ja yhteisötyötä, joiden keskiössä on kansalaisten osallistumisen kasvattaminen. Tiivis yhteiskunta, jonka jäsenet ovat informoituja ja halukkaita osallistumaan, on vähemmän altis disinformaation negatiivisille vaikutuksille.

Ulkoministeriön selonteossa ”Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta” (2022) käsitellään viranomaisten viestinnän merkitystä informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Viestintä ei ole vain informaation jakamista, vaan sillä on tärkeä rooli yhteiskunnallisen luottamuksen ja turvallisuuden tunteen rakentamisessa. Yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunne ovat pitkäjänteisen yhteiskunnallisen työn tulos, jossa viranomaisviestinnällä on suuri merkitys. Luottamuksen rakentamisessa on keskeistä avoin, monikielinen ja aktiivinen viestintä. Viestinnän on myös tavoitettava kansalaiset heidän taustastaan ja olosuhteistaan riippumatta, ja siksi viestinnän sisällön lisäksi on mietittävä myös välineitä, joilla sitä toteutetaan. Onnistuneella viestinnällä voidaan vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, mikä taas edesauttaa laaja-alaisen informaatiovaikuttamisen torjumista.  

Sekä viestinnän että koulutuksen keskiössä on tieto, minkä pohjalta niitä voidaan laadukkaasti toteuttaa. Valtionhallinnon vastuulla on ajantasaisen tiedon kartuttaminen sekä tiedon huoltovarmuuden ylläpito. Ilman laadukasta ja ajantasaista tietoa, ei voida rakentaa yhteiskunnallista luottamusta. Ympäristöministeriön oppaassa ”Tutkijayhteistyöllä vahvempaa tietopohjaa valmisteluun” (2022) korostetaan tutkimustietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Viranomaisten tulee syventää yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa, jotta päätöksentekijöillä on päätöksentekoprosessin aikana saatavilla kattavaa, ajantasaista ja oikeaa tietoa.  Tiedon ajantasaisuuden lisäksi on varmistettava, että tietoa hyödynnetään vastuullisesti ja että se löytää tiensä kansalaisten ulottuville. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä ”Valtioneuvoston periaatepäätös tiedon hyödyntämiseksi ja avaamiseksi” (2022) asetetaankin tavoitteita tiedon saavutettavuudelle. Periaatepäätöksen mukaan on panostettava siihen, että tietovarannot ovat asiakaslähtöisiä, eli ne ovat helposti löydettävissä sekä yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa. Kaikille avoin, saavutettava ja ajantasainen tieto on ainoa keino mahdollistaa tehokas disinformaation vastainen kamppailu.

Myös Euroopan unionin toimielimissä on herätty informaatiovaikuttamisen kasvuun ja sen tuottamaan turvallisuusuhkaan. Kokonaisvaltaisten yhteiskunnallisten toimien lisäksi Euroopan unionin komissio esittää konkreettisia teknologisia ja laillisia ratkaisuja, joiden avulla disinformaation leviämistä ja sen vaikutuksia voidaan hillitä. Nämä tavoitteet ja toimet nousevat esille komission lanseeraamassa käytännesäännössä ”2022 New Strengthened Code of Practice on Disinformation”, jossa esitetään lukuisia keinoja disinformaation vastatoimiksi. Laaja joukko erilaisia toimijoita, kuten Google, Twitter ja Meta, ovat ainakin osittain sitoutuneet komission uuteen käytännesääntöön. Ohjeen tarkoitus on kehittyä marraskuussa 2022 voimaan tulleen digipalvelusäädöksen (Digital Services Act) alaiseksi toimintaohjeeksi. Säädöksessä määritellään digitaalisten palvelujen tarjoajien, erityisesti verkkoalustojen, vastuut ja velvollisuudet. Käytännesääntö velvoittaa toimijoita esimerkiksi tehostamaan faktojen tarkistusta, helpottamaan luotettavan tiedon saamista ja vaikeuttamaan taloudellisen hyödyn saamista disinformaation levittäjille mainonnan säätelyn kautta.  Käytännesäännön sekä kehitteillä olevan säädöksen tarkoituksena on tukea kansallisia toimia disinformaation leviämisen estämiseksi, sekä suojella yhteiskuntaa disinformaation vaikutuksilta.

Kokonaisuudessaan voidaan erilaisten raporttien, selvityksien ja ohjeiden määrästä ja sisällöstä havaita, että Suomen kansalliset sekä EU:ssa kansainväliset viranomaiset ovat ottaneet disinformaation tuoman turvallisuusuhan vakavasti, ja ne ovat valmiita kehittämään monipuolisia ja eritasoisia vastatoimia sen kitkemiseksi. Jää nähtäväksi, miten koulutuksen, viestinnän ja tietopohjan kehittämisen yhteiskunnalliset vastatoimet sekä suoremmat teknologiset ja lailliset ratkaisut purevat informaatioympäristössä lisääntyvän disinformaation vaikutuksiin. Disinformaation vastatoimet, jotka kehittävät yhteiskuntaa kokonaisuudessaan, ovat varmastikin pidemmän aikavälin ratkaisu, kun taas teknologiset ja lailliset keinot voivat auttaa juuri nyt tapahtuvaan informaatiotilan rappeutumiseen.

 

VTM Milla Lonka
Tutkimusavustaja
Kaartinjääkäri
Maanpuolustuskorkeakoulu

HTK Silvia Sommarberg
Tutkimusavustaja
Kaartinjääkäri
Maanpuolustuskorkeakoulu